keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Kuninkaalliset häät

Uusi asunto alkaa pikkuhiljaa näyttää kodilta. Vielä kuitenkin paikat ovat sen verran keskeneräiset, että kuvia on turha ottaa ja aikaa ei ole ollut mihinkään muuhun kuin järjestelyyn ja sisustukseen. Kuninkaalliset häätkin missasin kokonaan. Olin ostamassa bataattia lähikaupastani kun kuulin kahden myyjän juttelevan Katen puvusta, ja tajusin vuosisadan häiden menneen sivu suun. Koosteetkin unohdin nauhoittaa.

Koska koti tai minä en ole vielä valokuvauskunnossa, ja kaikki on jo varmasti sanottu Britannian häistä, päätin kaivaa kovalevyni uumenista kuvia viime kesältä toisista kuninkaallisista häistä. Ruotsin ja Suomen yhteisen menneisyyden sekä Vickanin ja Danielin yleisen suloisuuden takia vietimme ystäviemme kanssa omaa Kärleksfestiä lihapullien, ruotsalaisten keksien, kuohuviinin sekä tietenkin Ruotsin lippujen kera.



Pari kyyneltäkin tuli tirautettua Danielin "byhyy, mä olen niin sammakko" -puheen aikana, ja muutenkin häät olivat aivan ihanat. Videoklippien ja kirjoittelun perusteella Williamin ja Katen – anteeksi Catherinen – häät olivat vähän muodollisemmat eivätkä ihan niin tunteikkaat. Miten vaan, harmittaa hieman ettei niitä tullut katsottua, sillä nyt on Euroopan nuoret kruununperijät kai taas naitettu vähäksi aikaa, eli seuraavaa spektaakkelia saa odotella jonkun aikaa.

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Sattuman kautta kotiin

Törmäsin noin kuukausi sitten pitkästä aikaa vanhaan ystävääni, joka kertoi muuttaneensa. Siinä rupatellessa kysäisin, mitä sille ihanalle kaksiolle Munkkiniemessä oli käynyt, ja yhtäkkiä olimmekin sopineet asuntonäytön samalle illalle ja sen päätteeksi lyöneet kättä päälle.

Olimme poikaystävän™ kanssa epämääräisesti alkaneet puhua, että 42-neliöinen asuntomme Meilahdessa on alkanut käydä ahtaaksi ja että uutta voisi alkaa katsella, samalta alueelta tai mieluummin jopa Munkkiniemestä. Huomenna nyt sitten kannamme tavaramme Munkkiniemeen 51-neliöiseen kaksioon, jossa on toimiva takka, parveke, astianpesukone, *vaatehuone* sekä kaiken päälle kohtuullinen vuokra ja ainakin yksi mukava naapuri, sillä ystäväni ei muuttanut viereistä rappua pidemmälle. Hupsista!




Pääsiäinen menee siis meillä muuton merkeissä. Toivottavasti muilla on vähän rauhallisempaa!

torstai 17. maaliskuuta 2011

Helsinki vintage

Helsinki vintage tulee aina jotenkin puskan takaa. Yleensä kirjoitan päivämäärän kalenteriini jo hyvissä ajoin ja seuraan tapahtuman lähestymistä, mutta yhtäkkiä sitten päivä koittaa aina vähän yllättäen ja minusta tuntuu ettei ole aikaa, rahaa eikä jaksamista lähteä. Aina tietenkin könyän paikan päälle, löydän vaikka mitä ihanaa, mutta jostain ihmeen syystä en kuitenkaan osta ikinä juuri mitään. En tiedä mikä siinä tapahtumassa on niin vaikeaa minulle!

Reilu viikko sitten Helsinki vintage pääsi taas yllättämään. Minun oli tarkoitus tavata Kaapelitehtaalla Fintagen tyyppejä ja lähteä sieltä vielä lamppuostoksille, joten yritin tehdä jonkinnäköisen kompromissin käytännöllisyyden ja vintage-eleganssin välille. Päälleni päätyi lopulta Marlenes Toechter -nimisen saksalaisen reprofirman mekko, jonka olin ostanut viime syksynä kollegaltani työpaikan kirpparilta. 15 euroa oli kirpparimekoksi suolainen hinta, mutta mielestäni tässä tapauksessa perusteltavissa.

Ja kuvat päätin ottaa viime tingassa ennen ulos juoksemista kameralla, jota en vieläkään osaa käyttää ja linssillä, josta puuttuu auto-focus. Lopputulos on sen mukainen. Jaksoin myös väkertää kampauksen.





Tapahtuma oli oikein mukava, ja törmäsin siellä pariin tuttuun. En kuitenkaan lopulta ehtinyt jäädä Fintagen tapaamiseen, ja koska olen todella ujo ja vaikea silloin kun tapaan uusia ihmisiä (ja tässä kohtaa minut hyvin tuntevat naureskelevat, koska tutussa seurassa olen taas piinallisen puhelias), en saanut mentyä moikkaamaan niitä, joita en entuudestaan tuntenut. Toivottavasti sitten seuraavalla kerralla...

En tehnyt tälläkään kertaa suuria ostoksia, mutta pari ihan pientä juttua tarttui mukaan: hiusverkko ja pätkä koristenauhaa.

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Fashioning the Early Modern -työpaja

Olen tainnut joskus aiemmin mainita, että tyyliblogien lisäksi kiinnostukseni vaatteisiin yltää akateemiselle tasolle, sillä tutkimusintressini ovat vaatetuksen ja muodin historiassa; terminologiassa, typologiassa ja muodin liikkumisessa keskiajalla ja varhaisella uudella ajalla. Viime keskiviikkona ja torstaina minulla oli tilaisuus osallistua Fashioning the Early Modern- projektin työpajaan, jonka aiheena oli “Social groups and the circulation of fashion”.


Torstain työpajapäivä oli mielettömän mielenkiintoinen! Presentaatioiden aiheet vaihtelivat vuodevaatteiden yhteydestä muotiin ja terveyteen tai käsityöläisten pukeutumisesta renessanssin Italiassa aina henkilökohtaisiin lahjoihin ja sosiaalisiin verkostoihin varhaisen uuden ajan Ruotsissa, ja kaikkea höysti monitahoinen ja ajatuksia herättävä keskustelu. Erityisesti alustuksen ja loppupuheenvuoron pitänyt professori John Styles Hertfordshiren yliopistosta osasi löytää jokaisesta presentaatioista näkökulmia, jotka sitoivat tutkimuksen työpajan isoon teemaan sekä toisiin esityksiin. Kaiken kaikkiaan työpajan tieteellinen anti oli aivan ensiluokkaisen inspiroivaa.

Tieteellisen ohjelman lisäksi työpajaan kuului keskiviikon museopäivä, jolloin pääsimme tutustumaan Porvoon museon tekstiilikokoelmiin sekä vierailemaan Marimekon Herttoniemen tehtaalla. Porvoon museon kokoelmissa oli lähes henkeäsalpaavan upeita tekstiilejä, joita ihastellessa ja tutkiessa ryhmältämme katosi täysin ajantaju.




Marimekolla meille esiteltiin ensin pullakahvien kera yhtiön historiaa, jonka jälkeen pääsimme kiertämään taloa. Näimme pikaisesti ensi syksyn kokoelmat ja saimme tutustua kankaanpainantaan ja tehtaan työtiloihin. Erityisen suloista oli, että kaikilla vastaan tulleilla työntekijöillä oli Marimekkoa päällä.





Kaikkien aktiviteettien lisäksi meitä syötettiin ja juotettiin ruhtinaallisesti molempina päivinä. Sanoinkin poikaystävälle, että tällaiseen akateemiseen elämään voisin tottuakin. Tosi asiassa kuitenkin humanistisilla aloilla ainakin tieteen tekeminen tuppaa olemaan apurahojen metsästämistä ja kituuttamista erilaisissa pätkäprojekteissa. Siitäkin huolimatta tämä työpaja vahvisti tunnettani siitä, että sitä juuri haluan tulevaisuudessa tehdä.

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Ajanvietettä


 1. Sew-along x 2

Olen jo pitkään halunnut alkaa ommella enemmän käyttövaatteita itselleni, joten kun Gertie ja Casey ilmoittivat emännöivänsä sew-alongit blogeissaan, en voinut olla lähtemättä mukaan. Gertie valitsi kaavaksi Colette Patternsin ihanan Crepe-kietaisumekon, jonka olin hankkinut jo heti sen ilmestyttyä. Casey taas opastaa blogissaan valmistamaan Sense and Sensibility Patternsin Swing-mekon. Gertien sew-along päättyi virallisesti viime viikolla, mutta en ole vieläkään onnistunut löytämään oikeaa kangasta, joten Crepeni on vielä pahasti kesken. Olen myös hieman jäljessä swing-mekon kanssa, mutta olen sentään piirtänyt kaavat ja tehnyt niihin alustavat muutokset. Seuraavaksi pitäisi ommella mekon kangaskaava.


2. Knit-along

Vaikka olen tehnyt yli vuosikymmenen erilaisia käsitöitä neulakintaasta lautanauhaan, opettelin neulomaan puikoilla kunnolla vasta reilu vuosi sitten. Nyt olen täysin hullaantunut neulomiseen, ja suunnittelen toinen toistaan megalomaanisempia projekteja. En ole vielä neulonut mitään alkuperäisellä vintage-ohjeella, joten Tashan emännöimä knit-along kuulosti todella hauskalta. Olen jo ostanut seitsemän kerää Viking of Norwayn Pure MILK Fiber -lankaa, joka siis on valmistettu sataprosenttisesta maitokuidusta, ja seuraavalla viikolla olisi tarkoitus luoda ensimmäiset silmukat. 

Knit-alongin neulemalliksi on äänestetty Briar Rose 40-luvulta, mutta mielestäni se on ihan kuolettavan tylsä. En haluaisi tuhlata kaunista lankaani tylsään sileään neuleeseen. Olen etsinyt netistä langalleni sopivia neuleohjeita, mutta en ole vielä osannut päättää alla olevien väliltä.



3. Doctor Horrible's Sing-Along Blog

Mitä olisivatkaan sew- ja knit-alongit ilman vanhaa kunnon sing-alongia! Joss Whedonin et. al. sympaattinen nettimusikaali on tarina Dr.Horriblesta, Evil League of Eviliin pyrkivästä aloittelevasta pahiksesta, jonka siviiliminä on ihastunut maailmaa parantavaan Pennyyn, ja jonka arkkinemesis Captain Hammer päätyy deittailemaan tätä unelmien tyttöä. Rakastan tätä minisarjaa, ja pakkohan tätä on ollut katsoa neuletiheyttä määrittäessä.




tiistai 30. marraskuuta 2010

Aika rientää ja muita latteuksia




Aurinkoiset kesäpäivät ovat vaihtuneet viimaiseksi talvisääksi ihan huomaamatta. Haluaisin sanoa, että minulla on ollut liian hauskaa päivittääkseni blogia, mutta enimmäkseen olen ollut kiireinen tai vaan laiska. Eipä niin, ettei näihin kuukausiin olisi mahtunut myös niitä hauskoja hetkiä, ja monet niistä on tallennettu kameran muistikortillekin.

Poikaystävä™ hankki kesällä uuden kameran, ja laadukkaampaan järkkäriin siirtymisen voisi kuvitella lisäävän päivitysintoa, mutta paradoksaalisesti kävi juuri päinvastoin, sillä ammattitason kameran käyttäminen on ollut yllättävän haasteellista, ja CF-muistikortilta kuvien siirtäminen koneelle mukamas erityisen vaivalloista. Ehkäpä nyt olisi kuitenkin sopiva aika ryhdistäytyä.

torstai 27. toukokuuta 2010

Hengähdystauko

Viime lauantaina oli ihanaa työpäivän jälkeen kellahtaa sohvalle viettämään laatuaikaa 80-luvun teinikuningattaren Molly Ringwaldin kanssa, kun televisiosta tuli John Hughesin tuottama Pretty in Pink.



Koska tie minun sydämeeni käy vatsan kautta, illan onnistumiseen vaikutti suuresti myös taivaallinen sitruunapasta, jota tein Nigellan ohjeen mukaan. Risotto ei näytä kummoiselta, mutta maku on sitäkin taivaallisempi.


Ohje oli todella simppeli, mutta muutin sitä hieman, sillä en jaksanut lähteä kauppaan (enkä myöskään lukea ohjeita ihan kunnolla läpi).

Sitruunarisotto

2 sipulia
50 g voita
loraus oliiviöljyä
3 dl risottoriisiä
1 litra kasvislientä
sitruunan raastettua kuorta ja mehu
pari tuoretta rosmariininoksaa tai 1 rkl kuivattua rosmariinia
1 munankeltuainen
1 dl raastettua parmesaania
6 rkl kermaa
suolaa
mustapippuria

Keitä kasvisliemi. Laita toiseen kattilaan voi ja oliiviöljy ja kuullota siinä pieniksi silputut sipulit. Heitä mukaan hieman suolaa, joka estää sipulien ruskistumisen. Lisää riisi ja sekoita hyvin, jotta kaikki riisinjyvät imevät itseensä öljyä.

Kaada kasvislientä kauhallinen kerrallaan kattilaan, sekoita ja anna imeytyä ennen uuden kauhallisen lisäämistä. Jatka tätä kunnes riisi on kypsynyt pehmeäksi. Liemi ei välttämättä kulu kokonaan, tai vaihtoehtoisesti joudut lisäämään hieman vettä, sillä riisilaaduissa ja -erissä on eroja. Mausta riisi sitruunankuorella, rosmariinilla ja mustapippurilla.

Sekoita pienessä kulhossa munankeltuainen, sitruunanmehu, kerma ja parmesaani. Nosta risotto pois liedeltä ja lisää seos risoton sekaan.

Nam!